Tulosta sivu
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Lastensuojelu

 

 

Kun huoli herää

 

Lastensuojeluasia voi tulla esiin asiakkaan oman yhteydenoton, hakemuksen tai tehdyn lastensuojeluilmoituksen perusteella.

 

Lastensuojeluun voi aina ottaa yhteyttä,  kun herää huoli oman lapsen tai lähiympäristössä kasvavan lapsen hyvinvoinnista esim. kun perheessä on:

 

-  lapsen /nuorten hoitoon ja kasvatukseen liittyviä vaikeuksia

 

- lapsen / nuoren oma käyttäytyminen (esim. päihteidenkäyttö, itsensä vahingoittaminen, varastelu, uh-makkuus, sääntöjen ja rajojen noudattamattomuus jne.)

 

-  väkivaltaa

 

-  päihteiden käyttöä

 

-  muita kriisejä

 

-  tarvetta ohjaukseen ja neuvontaan

 

 

Miten otan yhteyttä lastensuojeluun

 

Virka-aikana voi ottaa yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijöihin puhelimitse

 

Hanne-Mari Seppälä 040 519 89 11

 

Anne Säynäjäkangas 040 820 50 67

 

Virka-aikainen sosiaalipäivystys puhelinnumero kiireellisissä lastensuojelullisissa asioissa on: 040 180 1629.

 

Kiireellisellä lastensuojelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsen tilanne vaatii välitöntä sosiaalityöntekijän puuttumista tilanteeseen.

 

Virka-ajan ulkopuolella voi ottaa yhteyttä 112, jonka kautta saa yhteyden päivystävään sosiaalityöntekijään.

 

Lastensuojelulaissa on erityinen ilmoitusvelvollisuus seuraavilla viranomaisilla: sosiaali- ja terveydenhuollon, koulun, poliisin ja seurakunnan työntekijöillä tai luottamustoimessa olevilla ja hätäkeskustoiminnassa työskentelevillä sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan työntekijöillä. (Lsl 25§) Edellä mainittujen lisäksi myös yksityishenkilö voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen nimettömänä.

 

 

Mitä yhteydenoton/ ilmoituksen jälkeen

 

Sosiaalityöntekijä selvittää jokaisen ilmoituksen sisällön lastensuojelulain edellyttämällä tavalla määräajassa (7 arkipäivää) ja on yhteydessä perheen ohella kaikkiin tarvittaviin tahoihin.  

 

Mikäli tuen tarve on ilmeinen, sosiaalityöntekijä selvittää tarkemmin avun tarpeen. Lastensuojelulain mukaan selvitys on tehtävä 3 kk:n kuluessa. Lastensuojelutarpeen selvityksen aikana ei ole lastensuojelun asiakkuutta. Tarpeen vaatiessa sosiaalityöntekijän on ryhdyttävä kiireellisesti lastensuojelutoimiin.

 

Lastensuojelun asiakkaana perhettä voidaan auttaa avohuollon sosiaalityön keinoin yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Jokaiselle asiakkaalle nimetään vastuusosiaalityöntekijä ja mikäli asiakkuus jatkuu tarpeen selvityksen jälkeen, laaditaan asiakassuunnitelma. Joskus riittää lyhytaikainen tuki, toisinaan tarvitaan pitkäjänteistä, jopa vuosia kestävää yhteistyötä.

 

 

Mitä lastensuojelun sosiaalityö on?

 

Vastuu lapsen hyvinvoinnista on aina ensisijaisesti lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Heidän velvollisuutenaan on vastata lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen ja nuoren ikätasoista itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

 

Lastensuojelulaissa korostetaan, että yhteiskunnan on pyrittävä tukemaan vanhempia tässä tehtävässä ja tarjottava perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Lapsi ja perhe on myös tarvittaessa ohjattava las-tensuojelun piiriin. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Laissa määritellään lastensuojelu laajasti: lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Vanhempia tuetaan hakemaan apua ja tukea riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta haasteisiin voidaan yhdessä perheen kanssa etsiä ratkaisuja jo mahdollisimman aikaisin.

 

Lasten hyvinvointia edistetään ja ongelmia ehkäistään monilla erilaisilla yhteiskunnallisilla toimilla. Kyse on lapsen elinympäristön turvallisuudesta ja esimerkiksi riittävistä mahdollisuuksista leikkiin ja muuhun virikkeelliseen toimintaan. Suuri vaikutus hyvinvointiin on sillä, millaisia lapsen arjen ympäristöt ovat. Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut, koulu, harrastustoiminta tai muu lähiympäristö ja -yhteisöt vaikuttavat paljon lapsen kehitykseen vanhempien ohella. Monilla yhteiskunnallisilla päätöksillä on suora vaikutus lasten elämään. Se ei ole yksin lastensuojeluviranomaisten toimintaa, vaan on nähtävä myös muita viranomaisia sekä kansalaisia koskettavana asiana.

 

Lastensuojelulla on kolme perustehtävää: lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja varsinainen lasten suojelutehtävä.

 

Lastensuojelun tarpeen selvittäminen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Kyse on lastensuojelu-työstä, jota tehdään lastensuojelun sosiaalityössä, kun on päätetty, että lapsi tai nuori on lastensuojelun asiakas. (THL, Sosiaaliportti)

 

 

Lastensuojelun tarpeen selvittäminen

 

Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä tekee palvelu-tarpeen arvioinnin, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Sosiaalityöntekijä arvioi, tarvitseeko palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvittää lastensuojelun tarve. Arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tuki-toimien tarpeesta tekee kunnan sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seit-semäntenä arkipäivänä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulos-ta (Lastensuojelulaki 26 § 3-5 momentit, Finlex). Lapsi ei ole lastensuojelun asiakas vielä arvioinnin aikana.

 

Arvioinnissa sosiaalityöntekijä selvittää ja arvioi lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tar-vetta. Hän myös arvioi lapsen kasvuolosuhteita sekä huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Selvitys tehdään siinä laajuudessa kuin tilanne vaatii. Se on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja sen on valmistuttava viimeis-tään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. (THL, Lastensuojelun käsikirja)

 

 

Lastensuojelun avohuollon tukitoimet

 

Kun sosiaalityöntekijä katsoo, että lapsi ja perhe on lastensuojelun palveluiden tarpeessa, lähdetään aina ensin liikkeelle lastensuojelun avohuollon tukitoimilla. Näin toimitaan, jos lapsen tilanne ei muuta vaadi esim. kiireellistä sijoitusta tai huostaanottoa. Tavoitteena on yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa laatia asiakassuunnitelma, johon kirjataan ylös kunkin perheen tilanteen vaatimat tukitoimet. Tukitoimia lähdetään toteuttamaan viivytyksettä. Kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto, kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumiselle. (Lasten-suojelulaki 35 §,Finlex, THL Lastensuojelun käsikirja)

 

Sosiaalipalveluiden, toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen sekä lasten päivähoidon lisäksi kunnan on järjestettävä tarvittaessa lapsen ja perheen tuen tarpeisiin perustuva asiakassuunnitelma huomioon ottaen seuraavia avohuollon tukitoimia lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa olevalle perheelle (Las-tensuojelulaki 36 § ,Finlex):

 

• tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen

 

• lapsen taloudellinen ja muu tukeminen

* koulunkäynnissä,

* ammatin ja asunnon hankinnassa,

* työhön sijoittumisessa,

* harrastuksissa,

* läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä

* muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä

 

• lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja

 

• tehostettua perhetyötä

 

• perhekuntoutusta; sekä

 

• muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia

 

 

Kiireellinen sijoitus

 

Lapsen kiireelliseen sijoitukseen voidaan ryhtyä

 

• jos lapsi on välittömässä vaarassa tai

 

• muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa (lastensuojelulaki 38 § Finlex).

 

Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen ihmisten elämään ja yksityisyyteen, joten se on viimesijainen toimenpide, kun ei ole muita mahdollisuuksia turvata lapsen tilannetta.

 

Päätöksen kiireellisestä sijoituksesta ja sen lopettamisesta tekee sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä ammatillisen kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä (lastensuojelulaki 13 §, Finlex).

 

Usein kiireelliset sijoitukset tapahtuvat myös virka-ajan ulkopuolella, jolloin päätöksen tekee sosiaalipäivys-tyksessä toimiva sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä, sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava työntekijä.

 

Toisin kuin huostaanottopäätöksen, voi päätöksen kiireellisestä sijoituksesta tehdä myös lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Päätöksen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta tekee johtava sosiaalityöntekijä. Sama henkilö ei voi tehdä päätöstä sekä kiireellisestä sijoituksesta että sen jatkamisesta.

 

Ennen päätöstä kiireellisestä sijoituksesta on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön mielipide ja käsitys tilanteesta (lastensuojelulaki 39 a §, Finlex). Mielipiteen selvittäminen ei ole sama kuin hallintolain mukainen kuuleminen.

 

Mielipiteen selvittämisellä on tarkoitus päästä selville esimerkiksi siitä, mihin lapsi tulisi sijoittaa tai miten lapsen hoito voidaan väliaikaisesti järjestää muulla tavoin. Mielipiteen selvittämisellä voidaan mahdollisesti arvioida sitä, onko sijoitus vastentahtoinen vai voidaanko lapsi sijoittaa avohuollon tukitoimena.

 

Jos 30 päivää ei ole riittävä aika lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi, edellä mainitun kelpoisuuden omaava johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä (ei kuitenkaan sama viranhaltija, joka on tehnyt kiireel-listä sijoitusta koskevan päätöksen) voi tehdä päätöksen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta enintään 30 päivällä.

 

Myös kiireellisen sijoituksen raukeaminen edellyttää erillistä päätöstä. Sijoitus raukeaa, jos

 

* 30 päivässä kiireellisen sijoituksen alkamisesta tai ennen kiireellisen sijoituksen jatko-päätöksen päättymistä ei ole tehty päätöstä huostaanotosta (43 §) 

* tai  hakemusta huostaanotosta hallinto-oikeudelle ei ole tehty (44 §). Lastensuojelulaki 39 § (Finlex)

 

Erillistä päätöstä kiireellisen sijoituksen lopettamisesta ei tarvitse tehdä silloin kun sijoitus raukeaa hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden annettua väliaikaista määräystä koskevan päätöksen (lasten-suojelulaki 83 §, Finlex) tai päätöksen huostaanottoa tai sijaishuoltoa koskevassa hakemus- tai valitusasias-sa. (THL, lastensuojelun käsikirja)

 

 

Huostaanotto

 

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto jos (lastensuojelulaki 40 §, Finlex):

  • puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen ter-veyttä tai kehitystä tai
  • lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa kehitystään ja terveyttään

 

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos:

  • avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja
  • sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista

Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanottotilanteissa asiasta neuvotellaan tiiviisti lapsen, hänen vanhempiensa ja huoltajiensa kanssa. Kuten kaikessa lastensuojelutyössä, myös huostaanottovaiheessa pyritään hyvään yhteistyöhön perheen kanssa. (THL, lastensuojelun käsikirja)

 

 

Jälkihuolto

 

Kunta järjestää huostassa olleelle tai vähintään puoli vuotta avohuollon sijoituksessa olleelle lapselle ja nuorelle. Jälkihuolto tarkoittaa asumiseen, toimeentuloon, työhön ja opiskeluun liittyviä tukitoimia. Ne määritellään yksilöllisen tarpeen mukaan jälkihuoltosuunnitelmassa. Jälkihuolto päättyy viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma jatkosta. Suunnitelmaan kirjataan ne palvelut ja tukitoimet, jotka ovat nuoren käytössä jälkihuollon päättymisen jälkeen. Kun jälkihuoltoa ei järjestetä, on tästä tehtävä erillinen, valituskelpoinen päätös. Nuorelle jälkihuolto on vapaaehtoista. Jos hän kieltäytyy tarjotusta jälkihuollosta, hän voi milloin tahansa pyytää sitä ennen 21 ikävuottaan. Sallassa jälkihuollosta vastaavat kunnan sosiaalityöntekijät.

 

Lue lisää:

 

http://www.lastensuojelu.info/

 

 

© Sallan kunta Nettitaivas Oy