Etusivu >> Sosiaali- ja terveyspalvelut >> Sosiaalipalvelut >> Vammaispalvelu >> Vammaispoliittinen selonteko
Tulosta sivu
Sosiaali- ja terveyspalvelut

 

Vammaispoliittinen selonteko

1. Johdanto

 

Aloite vammaispoliittisen selonteon laatimiseksi kunnissa on syntynyt valtion ohjauksen tuloksena: Sekä Aluehallintovirasto, että sosiaali- ja terveysministeriö antoivat kunnille velvoitteen vammaispoliittisen ohjelman laatimiseksi. Vuonna 2010 julkaistun VAMPO 2010- 2015 tehtävä oli edistää ja valvoa vammaispalvelulain sekä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. (Viimeisin uudistus on 10.6.2016 voimaan tullut kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämistä ja rajoittamista koskeva laki.) Poliittisen ohjelman tavoite on vaikuttaa kaikkiin politiikan lohkoihin erilaisten vammaisten ihmisten oikeuksia, vapauksia ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden avulla. Suomen vammaispoliittinen ohjelma antaa raamit paikalliselle suunnittelulle kunnissa. Ohjelman tavoite on muodostaa tiivis, konkreettista tietoa ja tavoitteita sisältävä kokonaisuus, johon kunnan asukkaiden ja päättäjien on helppo paneutua.


Vammaispolitiikan tavoitteena on edistää kaikkien vammaisten hyvinvointia, joka toteutuu tukemalla vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää. Tavoitteen saavuttamista edistetään kannustamalla vammaisia henkilöitä aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen ja lisäämällä päätäntävaltaa sekä poistamalla osallistumisen fyysisiä, asenteellisia ja kommunikointiin liittyviä esteitä. Itsenäisen elämän edellytys on toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä tarvittavat palvelut. Periaatteena on, että julkiset palvelut suunnitellaan kaikille kuntalaisille sopiviksi ja ympäristö esteettömäksi.


Viranomaiset kunnan eri hallintokunnissa edistävät vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrkivät toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistavat haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista.

 

Mikäli kuntalaisille yhteisesti tuotettujen palvelujen tukitoimet eivät ole riittäviä tai sopivia, voidaan järjestää erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline-kuljetus- ja tulkkauspalvelua.


Vammaisneuvostolla on laaja-alaista vammaisuuden asiantuntemusta, joka on tarpeen saada käyttöön. Vammaisten ihmisten oikeuksien ja elämäntilanteen mukaan ottamiseen päätöksenteossa tarvitaan jatkuvaa viranomaisten ja kansalaisten vuorovaikutusta.

 

Sallan kunnan vammaispoliittinen ohjelma 2017-2020 on laadittu Sallan kunnan vammaisneuvoston toimesta yhdessä viranhaltijoiden kanssa.

 

2. Kuntakuvaus

 

Sallan kunnan väkiluku on 2016 vuonna n. 3700 henkilöä. Väkiluvun muutos on tappiollinen.  Ennusteen mukaan Sallassa on edelleen hieman vähemmän asukkaita vuonna 2020. Vallitseva laskusuuntainen ja ikääntyvä väestö on huomioitava kuntasuunnittelussa. Osaltaan se vaikuttaa myös vammaispalveluiden organisointiin kunnassa. Kunnassa on esim. kehitysvammaisia henkilöitä n. 1,4 % asukkaista eli noin 50 henkilöä vuonna 2016. Kehitysvammaisista henkilöistä noin puolet asuu lapsuudenkodissaan ja noin puolet asumispalveluyksikössä tai laitoksessa. Kunnassa on kehitysvammaisille suunnattua ryhmäkotityyppistä palveluasumista.  

 

Vammaispalveluasumista ei varsinaisesti ole. Osa asuu tukiasunnossa ja osa kotona itsenäisesti tai tuetusti henkilökohtaisen avustajan, kotipalvelun tai omaishoitajan avulla. Kehitysvammaisille ja vammaisille on ostettu asumispalvelua muista kunnista.

 

Vammaisnäkökulmasta laskusuuntainen väestökehitys ja sosiaali- ja terveysuudistus saattavat vaikuttaa siihen, ettei erityispalveluita ole yhtä hyvin saatavilla tai että palveluja joudutaan hakemaan kauempaa kuntien (tai palveluntuottajien) tiivistäessä yhteistyötään palveluntarjonnan suhteen. Kyse voi olla myös tahtotilasta: palvelujen järjestämisessä voi hakea luovia ratkaisuja ja toimijoiden välistä yhteistyön kehittämistä tarpeen mukaan.  On tärkeä huomata olemassa olevat hyvät käytänteet ja osaaminen. Kunnan laskusuuntainen väestökehitys asettaa haasteita palvelurakenteen ylläpitämiselle ja sen vuoksi kunnan on jatkuvasti pyrittävä ennakoimaan väestörakenteen sekä ympäröivän elinkeinon muutoksia. Sallan kunnassa on turvallista asua ja elää, koska kyseessä on pieni maalaiskunta, jossa mahdolliset tarpeet ja ongelmat havaitaan aikaisessa vaiheessa ja niihin on mahdollisuus puuttua.

 

3. Ohjelman tavoitteet

 

Valtakunnalliset vammaispoliittiset tavoitteet

 

Valtakunnallisen vammaispolitiikan tavoitteena on, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Kaikilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet elää ja toimia yhteiskunnassa. Syrjintä on kielletty. Hyväksikäyttö ja väkivaltainen kohtelu ovat rangaistavia tekoja.

 

Yhdenvertaisuusperiaatteet eivät vielä täysimääräisesti toteudu kaikissa tilanteissa. Yhteiskunnan rakenteelliset esteet ja vallitsevat asenteet rajoittavat osin vammaisten ihmisten itsenäistä suoriutumista, itsemääräämisoikeutta ja yhteiskunnallista osallisuutta.

 

Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on tehdä tunnetuksi kunnan olemassa olevat palvelut, kehittää palveluohjausta ja parantaa palveluiden laatua. Tavoitteeseen pyritään asiakkaan osallisuuden, oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja vastuullisuuden korostamisella palveluprosesseissa sekä yhtenäisten käytänteiden luomisella vammaispalveluihin.


Talousarviosta ja -suunnitelmasta tulevat arvot, tulevaisuuteen katsominen, tuloksellinen yhteistyö, asiakaslähtöisyys ja luotettavuus ovat samassa linjassa ko. ohjelman tavoitteiden kanssa.


Kaikissa kunnan toimissa on huomioitava yhdenvertaisuus ja oikeudenmukainen kohtelu ja hyvät virkamieskäytänteet. Kunnan eri toimialoilla toimivien henkilöiden on toimittava asiakasta kunnioittaen ja erityisyys huomioiden. Tavoitteena on toimiva palveluohjaus, joka lähtee asiakkaana olevan henkilön tilanteen kartoittamisella tilanteen vaatimalla tavalla ja siitä seuraava ohjaaminen oikeiden palveluiden piiriin.


Lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3a§:ssä säädetään palvelutarpeen selvittämisestä ja palvelusuunnitelman laatimisesta. Nämä tulee tehdä 7 arkipäivän kuluessa vammaisen henkilön, hänen laillisen avustajan, omaisen tai muun henkilön tai viranomaisen otettua yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan viranomaiseen. Laki velvoittaa tekemään päätöksen kolmen kuukauden kuluessa, mikäli asian selvittäminen ei vaadi pidempää käsittelyaikaa. Hakijan tulee saada hakemukseensa kirjallinen, muutoksenhakukelpoinen päätös. Vammaispoliittisen ohjelman eräs tavoite on seurata määräajoissa pysymistä ja muutenkin lainmukaista toimintaa eri palveluprosessin vaiheessa. Vammaispoliittinen ohjelma koskettaa kunnan eri toimialoja, palvelunkäyttäjiä, kolmatta sektoria, järjestöjä sekä yrityksiä. Yhteisiin arvoihin perustuvien pelisääntöjen avulla voimme luoda kunnassa entistäkin yhdenvertaisemman ja esteettömän paikan asua ja elää.

 

Vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan hyvinvointipalvelulautakuntaan jäsenen, joka toimii yhdyshenkilönä järjestöihin vammaisneuvoston kautta.


Vammaispoliittinen ohjelma tuodaan kuntalaisten tietoon esittelemällä sitä kunnan yksiköissä ja asettamalla se kuntalaisten luettavaksi mm. kunnan internetsivuille. Kun ohjelman sisältö on laajasti tiedossa, toteutuvat tavoitteet eri käytänteissä kunnassa.

 

 

Esteetön elinympäristö


Kuntalaisilla on yhtäläinen oikeus asua, elää ja osallistua yhteisöjen ja kunnan toimintaan haluamallaan tavalla. Elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys ovat väestön fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitämisen edellytyksiä. Kunnan päättäjien ja viranomaisten on edistettävä vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntyä ja poistaa haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuutta ja osallisuutta (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 6§).


Asuin- ja elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys ovat kuntalaisten ruumiillisen ja henkisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidon edellytykset. Kuntasuunnittelussa on huomioitava rakentaminen ja ympäristörakentaminen jo kaavoitusvaiheessa.  Lisäksi virikkeellisyys, työelämän ja palveluiden laatu, liikennejärjestelyt ja arvot luovat perustaa hyvinvoinnille. Siksipä esimerkiksi fyysisten esteiden poisto tai asiakaspalvelun hyvä laatu ja helppo tavoitettavuus edesauttavat ja helpottavat asiakkaiden yhteydenottoa.

 

Asuminen

 

Asumispalvelujen kehittämisen kokonaisratkaisuissa tulee huomioida esteettömän elinympäristön ja asumisen periaatteet. Asumispalvelujen tavoitteena on elämänlaatuun liittyvien palvelujen monipuolinen kehittäminen ja sulauttaminen yhteisöön ja asuinympäristöön. Asuntojen toimivuuden tulee mahdollistaa vammaisten henkilöiden aiempaa suurempi omatoimisuus. Esteettömän ja saavutettavan asuntokannan toteutumista vahvistetaan kaikin keinoin. Asumisen turvallisuusratkaisuissa tavoitteena on löytää tasapaino turvallisuuden ja omatoimisuuden mahdollistavien ratkaisujen välille. Tavoitteena on turvata omassa kodissa asuminen sekä se, että asumispalveluita on riittävästi tarjolla ja ne vastaavat sisällöltään tarvetta.


Asiointi ja palveluiden saatavuus


Henkilökohtaisen toimistoasioinnin ohessa asiakkaat hoitavat asioitaan sähköisesti ja puhelimitse. Sen vuoksi kunnan Internet-sivujen tulee olla selkeät ja helppolukuiset. Puhelinyhteydenotoissa on tärkeää saavutettavuus ja palveluohjauksen toimivuus. Jokaisella on oikeus saada tietoa ja ohjausta hahmotus- ja ymmärryskykynsä mukaisesti: tarvittaessa vaikka tulkkausapua tai havainnemateriaalia käyttäen. Ainakin puhelinpalvelun aikana virkailijoiden tulee olla tavoitettavissa. Poissaolotiedotteen ajantasaisuuteen on kiinnitettävä huomiota.


Palveluiden fyysinen saavutettavuus lähtee siitä, että kunnassa on huolehdittu julkisen liikenteen kattavuus. Sallassa palvelulinja hoitaa osin liikennöintiä. Asiointiliikenne tulee säilyttää nykyisellä tasolla ja mieluiten lisättävä mahdollisuuksia. Kunta on laaja, eikä kaikkialta kulje julkista liikennettä. Palvelulinja kattaa osin ”aukkopaikat”. Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi sujuvan liikkumisen varmistaminen siten, että vammaisen henkilön kulkeminen saumattomasti kodin, työpaikan, koulun, palveluiden ja harrastusten välillä on turvattu.

 

Asiakaspalvelutilanteessa asiakas tulee kohdata asiallisesti ja asia tulee kirjata asiakaslain mukaisesti. Erityisesti tämä on huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaistoiminnoissa, koska kyse on asiakkaiden intiimeistä asioista. Asiakkaalle on kerrottava heille kuuluvista palveluista ja annettava muutoinkin tietoa riittävästi. Tapaamisissa korostuu asiakkaan kertoma asia ja heitä tulee kuulla.

 

Vammaisneuvosto ottaa tavoitteekseen osallistua ympäristö- rakennus- ja kaavasuunnitteluun. Merkittäviin kaava- ja rakennushankkeisiin pyydetään lausunto vammaisneuvostolta. Tiiviillä yhteistyöllä teknisen toimen, lautakunnan ja vammaisneuvoston välillä saadaan mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Ympäristörakentamisessa on huomioitava esteettömyys. Se tuo mukanaan kestävän asumisajattelut. Esteettömällä ympäristöllä mahdollistetaan kuntalaisten asuminen kodeissaan niin pitkään, kuin se on mahdollista. Esteetön asunto on turvallinen.

 

Liikkumisen edistäminen


Vammaisella henkilöllä on yksilöllinen oikeus esteettömään liikkumiseen päivittäin omien tarpeidensa mukaisesti: Esimerkiksi valaistustöissä on huomioitava näkövammaiset mm. valon ja värien osalta ja liikuntaesteet tulee poistaa julkisista tiloista ja kaduilta.
Palvelulinjan ohella toissijaisena tulevat peruspalveluita täydentävät palvelut esimerkiksi kuljetuspalvelut, joita järjestetään sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaisina.

 

4. Itsenäisen elämän tukipalvelut

 

Ihmisten perusoikeuksiin kuuluu saada vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksentekoihin. Itsenäisyyttä ei ole yksin selviytyminen, vaan myös toisten antama apu ja tuki lisää itsenäisyyttä. Itsenäisyyteen liittyy taloudellinen riippumattomuus, sekä myös henkinen ja ruumiillinen riippumattomuus muista. Kuitenkaan täydellinen riippumattomuus ei aina ole mahdollista ja ihmiset tarvitsevat apua eri elämäntilanteissa ja – vaiheissa: myös palveluohjausta ja viranomaisapua.

 

1.9.2009 uudistuneen vammaispalvelulain tuoma yhteiskunnallisesti merkittävä muutos on ollut vaikeavammaisten subjektiivinen oikeus saada henkilökohtaista apua. Henkilökohtaisen avun käyttäjät ovat vaikeavammaisia henkilöitä, joihin kuuluu myös kehitysvammaiset. Vaikeavammaisella henkilöillä on henkilökohtaisen avun tuella mahdollisuus toteuttaa omia valintojaan välttämättömissä toiminnoissa kotona ja kodin ulkopuolella työssä, vapaa-ajalla ja harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpidossa.

 

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380

 

Laki määrittää henkilökohtaisen avun seuraavasti:

Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena henkilönä pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän sairauden tai vamman johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen 1 mom. tarkoitetuista toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toiminnanrajoitteista.

 

Laki antaa kunnan vammaispalveluista vastaavalle henkilölle melko laajat valtuudet henkilökohtaisen avun myöntämiseen. Laki ei määrittele henkilökohtaisen avun tarvetta vammaisuuden eri muotojen kautta, vaan toiminnan rajoitteista lähtien. Vammaisen henkilön tulee itse kyetä määrittelemään vastaanottamansa avun sisältö ja sen toteutustapa.  

 

Työllistyminen


Kaikilla kuntalaisilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella taloudellista riippumattomuutta muista. Tämän perusteella jokaisella tulisi olla oikeus hankkia elantonsa työllä. Työn teko on jokaisen oikeus, eikä vamma saa olla este sille. Vammaispoliittisen ohjelman mukaan vammaisten henkilöiden työllistyminen on aina ollut vaikeampaa, kuin muiden kuntalaisten. Suomessa on olemassa erilaisia tukimuotoja työllistymisen edistämiseksi. On selvää, että työllistyminen tarjoaisi vammaisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tasaveroisena. 


Kuntouttava työ ja työtoiminta lisäävät vammaisen henkilön osaamista työmarkkinoilla, mutta se ei lisää vammaisen kykyä vaikuttaa elintasoonsa. Kuntouttava työ tai työtoiminta on kuitenkin tärkeä vammaisen elämään sisältöä tuova tapa osallistua yhteiskuntaan. Työ- tai opiskelupaikan löytämistä tuetaan tekemällä selvityksiä paikkakunnan ja lähikuntien työnantajien työllistämis- ja koulutusmahdollisuuksia, sekä käymällä läpi erilaisen tuen mahdollisuudet työssä tai opinnoissa.

 

Vammaisuus ei saa olla työllistymisen este. Vammaisilla henkilöillä tulee olla muiden ihmisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet tuottavaan työhön, sosiaalisiin suhteisiin, kanssakäymiseen, yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Sosiaaliturva- ja työvoimapolitiikassa painottuu edelleen pyrkimys siihen, että toimeentulo hankitaan kokoaikaisella työllä. Tämä on johtanut siihen, että osatyökykyisyyttä ei ole voitu riittävästi hyödyntää työmarkkinoilla.

 

Ellei vammainen kykene joltain osin toimimaan valtaväestön ehdoilla rakennetussa palvelujärjestelmässä, tulee heille taata selviytymisedellytykset muilla palvelu- ja tukitoimilla. Vammaisilla on peruspalveluiden lisäksi oikeus tarvittaviin erityispalveluihin. Kunnalla on vammaispalvelulain ja – asetuksen mukaisesti erityinen velvollisuus järjestää vammaispalveluja ja myöntää taloudellista tukea vaikeavammaisille henkilöille. Lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 4§:ä määritellään ko. lain suhdetta muihin lakeihin. Kyseistä lakia sovelletaan silloin, kun vammainen henkilö ei muun lain nojalla voi saada tilanteeseensa nähden riittäviä ja hänelle sopivia palveluita tai tukitoimia.

 

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain piiriin kuuluville henkilöille järjestetään palvelut ensisijaisesti kuitenkin yleisen vammaispalvelulain perusteella sikäli, kun ko. laki riittää turvaamaan henkilöille riittävät ja hänen tilanteeseensa sopivat palvelut. Sen jälkeen sovelletaan tarvittaessa niin kutsuttua erityislakia.


Lakisääteisiä oikeuksia ovat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saattajapalvelu, palveluasuminen, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Lisäksi kunta voi harkinnalla myöntää korvausta mm. päivittäisissä toiminnoissa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaan sekä ylimääräisiin vaatekustannuksiin ja sopeutumisvalmennukseen. Vammaiset voivat saada kotipalvelua päivittäisiin toimiin. Myös omaishoidon tuella osaltaan mahdollistetaan vaikeavammaisten päivittäin tarvitsema hoiva ja huolenpito. Näiden lisäksi KELA korvaa lakisääteiset tulkkipalvelut.


Vammaisen henkilön mahdollisuus elää itsenäisesti vaikuttaen omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon on perusperiaate, jota esimerkiksi 10.6.2016 voimaan tullut laki (kehitysvammaiset) korostaa erityisesti itsemääräämisen ja rajoitustoimien osalta. Itsenäisen elämän mahdollistaminen korostuu erityisesti silloin, jos henkilö on toisen ihmisen hoivan ja hoidon varassa.  Asumisvalmennus on esimerkki itsenäiseen elämään tukemisessa silloin, kun asukas muuttaa paikasta toiseen.  Siinä on kyse niin tunne- kuin käytännön tasoilla uudesta elämäntilanteesta.

 

Itsenäistä elämää tuetaan myös annetun tiedon avulla. Vammaisilla on oikeus saada tietoa sosiaaliturvastaan, jotta he voivat hakea heille kuuluvia etuuksia. Ohjausta ja neuvontaa saa muun maussa sosiaalityöntekijöiltä, kotihoidon ohjaajalta, toimintakeskuksen ohjaajilta, vanhus- ja vammaistyön johtajalta ja KELA:sta.  

 

5. Hyvinvointipalvelut

 

Terveydenhuollon palvelut ja kuntoutus


Terveydenhuollon palveluilla tuetaan ihmisten omatoimisuutta, elämänlaatua ja työssä jaksamista. Terveydenhuollon laadukkaat palvelut, asianmukainen hoito ja terveydentilan seuranta ovat kaikkien kuntalaisten käytettävissä.

 

Kuntoutuksen tavoitteena on ihmisen toimintakyvyn ja työkyvyn paraneminen tai säilyminen sekä itsenäinen suoriutuminen erilaisissa elämäntilanteissa. Kuntoutuksella edistetään ja vahvistetaan vammaisten henkilöiden omatoimisuutta kaikkina ikäkausina. Kuntoutus tukee vammaisten henkilöiden osallisuutta, koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja taloudellista itsenäisyyttä.

 

Varhaiskasvatus, koulutus ja opiskelu


Varhaiskasvatuksessa suositaan lapsen integrointia normaaleihin lapsi- ja opetusryhmiin. Integroinnin päämääränä on auttaa lasta saamaan taitoja ja itseluottamusta, jotta hän pystyy osallistumaan tasavertaisesti vuorovaikutukseen ja toimintoihin toisten lasten kanssa osana yhteisöä, jossa elää.

 

Lapsen arki pyritään saamaan toimivaksi. Toimintaperiaatteena ovat myös perhelähtöisyys, vanhemmuuden tukeminen ja varhainen tukeminen.

 

Vammaiset lapset ja nuoret käyvät koulua ja opiskelevat mahdollisuuksiensa mukaan yhdenvertaisesti ikätovereidensa kanssa. Lähes kaikki erityisopetuspalvelut on mahdollista toteuttaa perusopetuksen koulussa joko vertaisryhmässä tai erityisopetuksen pienryhmän tuella. Koulutus ja opiskelu tulee toteuttaa ja kehittää siten, että kaikilla kansalaisilla eri ikäkausina ovat yhtäläiset mahdollisuudet koulutuksen ja opiskelun avulla vahvistaa yhteiskunnallista osallisuuttaan ja itsenäisyyttään.

 

Päivätoiminnan tulee vahvistaa sosiaalista osallisuutta ja arjen toimintakykyä niiden henkilöiden osalta, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä. Päivätoiminnan asiakkaita voivat olla fyysisesti vaikeavammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, toistuvais- ja pitkäaikaistyöttömät sekä ihmiset, joiden toimintakyky on alentunut.

 

Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika


Vammaisen henkilön hyvinvointia lisätään siten, että hänellä on mahdollisimman esteettömät mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan tuottamiin virkistyspalveluihin esimerkiksi liikunta- ja urheilu-, taide-, matkailu- ja kirjastopalveluihin.

 

Sallan Liikunta- ja nuorisopalvelun rakentamisessa esteettömyys ja tasavertaisuus huomioidaan mm. siten, että kulkuväylät ovat riittävän leveitä ja hyvin merkittyjä, kaiteet, rampit, hissi, inva wc:t ovat asianmukaisia sekä valaistus jne. ovat tarpeellisissa paikoissa.  Liikuntapaikoilla on erilaisia apuvälineitä. Tarjoamme myös erityisryhmät huomioivaa liikunnanohjausta.

 

Tiedonsaanti  ja tiedotus


Avoin viestintä suunnitelmista, palveluiden ja asukkaiden elinolojen kehittämisestä, on perusedellytyksenä täysivaltaiselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Tavoitteena on vahvistaa avointa tiedotusta, tiedonsaantia, vammaistietoisuutta ja eri tahojen välistä yhteistyötä.

 

 

 

 

 

 

 

© Sallan kunta Nettitaivas Oy