Nähtävyydet

 

Siekaköngäs

Tuntsa_joki

Karhutunturi

Karhutunturi

Aivan Naruskan kylän reunalla ylväänä kohoava Karhutunturi on kiipeämisen arvoinen paikka. Näköalat avautuvat uskomattoman pitkälle niin Venäjän kuin Suomenkin puolelle. Karhutunturin huippu kohoaa yli 500 metrin korkeuteen tarjoten näköalaelämyksen lisäksi mahdollisuuden liikuntaan ja urheiluun. Tunturin rinteelle on puoleenväliin rakennettu kota, joka suo mahdollisuuden levähtämiseen, ruokailuun ja vaikkapa yöpymiseen.

Sorsatunturi

Puolen tunnin ajomatkan päässä kylästä avautuu reitti toiselle tunturille, Sorsatunturille. Omin voimin kuljettavaksi jää pidempi matka, sillä tieltä on tämän Itä-Lapin korkeimman tunturin laelle matkaa viitisentoista kilometriä. Reitin varrella on mahdollisuus yöpyä Metsähallituksen kämpässä.

Vapaat luonnontilassa olevat rinteet ovat varsinkin keväthankien aikaan laskettelijalle unohtumaton elämys. Reitit tuntureihin ovat moottorikelkkojen uria, joten talvisin molempien tuntureiden laelle pääsee kätevästi hiihtäen tai moottorikelkalla. Kesäisin tuntureihin pääsee jalkaisin merkittyjä reittejä pitkin.

 

Naruskajoki/Siekaköngäs

Naruskajoki on 50 kilometrin mittainen joki, joka virtaa Sallan pohjoisosassa. Se alkaa Naruskajärvestä, johon laskee latvavesiä Ylä-Naruskajoen kautta useasta pikkupurosta. Naruskajoki yhtyy Naruskan kylän eteläpuolella Tenniöjokeen, joka puolestaan jatkaa matkaansa Savukoskelle, missä yhtyy Kemijokeen.

Naruskajoki virtaa koko matkaltaan lähellä maantietä, eli sen tavoitettavuus on erinomainen. Myös saalisvarmuus on hyvää luokkaa. Jokeen istutetaan kalaa, mutta siinä on luontaisestikin erinomainen taimen-, siika- ja harjuskanta. Joki on hyvin vaihtelevaa vettä. Naruskan kylän kohdalla on 10 kilometrin koskinen osuus, pisimmät kosket yli kilometrin mittaisia. Kylän pohjoispuolella on 20 kilometrin suvantoinen osuus, joka soveltuu uistatteluun vaikkapa kanootista tai veneestä, mutta saalista saa rannaltakin heittelemällä. Naruskajärven alapuolinen osuus on koskivoittoista, mutta suvantojakin löytyy. Rannat ovat koko joen mitalla helppokulkuisia.

Naruskajoki tuo kylän olemukseen oman sävynsä. Kalaisa virta kerää varrelleen kalastajia vuodenajasta riippumatta. Kalastajat, sekä muusta vesiurheilusta kiinnostuneet voivat kesäaikaan tutustua jokeen ja sen varrella olevaan luontoon kanoottiretkellä.

Kari Santala, Naruska

 

Tuntsan erämaa-alue/Tuntsan paloalueet

Tuntsa on laaja erämaa-alue Naruskan pohjoispuolella, kylästä noin tunnin ajomatkan päässä. Tuntsaa pidetään Euroopan hienoimpana retkeilyalueena ja se soveltuukin erinomaisen hyvin lyhyiden ja pitkien vaellusten tekoon. Kulkeminen alueella on helppoa maaston selväpiirteisyyden vuoksi. Alueella on merkittyjä reittejä mm. UKK-reitti kulkee maastossa. 

Tuntsan alue on  on tullut tunnetuksi heinäkuussa vuonna 1960 riehuneesta ja Suomen suurimmasta metsäpalosta, jossa tuhoutui kaiken kaikkiaan 20 000 hehtaaria metsää Suomen puolella ja 100 000 hehtaaria metsää Venäjän puolella. Palon sammuttaminen oli viikkojen hikinen urakka, palaneen metsän raivaaminen ja puun kuljettaminen vuosien savotta. Tuntsan erämaita katsellessa on mahdollisuus konkreettisesti käsittää metsän uusiutumisen hitaus. Alue on edelleen kuin palon jäljiltä, pieniä kuusikoita lukuun ottamatta.

Tuntsa on nykyisen Venäjän tundran läntistä laitaa. Tuntsan luonto poikkeaa olennaisesti Sallan muusta maisemasta. Männyn kasvualue loppuu käytännössä kokonaan, koivut muuttuvat kitukasvuisiksi, pienet katajat ovat erittäin runsaslukuisina laajoilla alueilla. Kuruissa kasvaa palolta säästyneitä kuusia, joiden tyvet ovat paksuja, mutta rungot lyhyitä ja oksaisia. Jängät ovat yläviä, mikä takaa hillasadon onnistumisen aina, vaikka halla kurittaisi marjasatoa alavemmilla paikoilla. Palaneilla tunturialueilla mustikka on vallannut paikkapaikoin tunturinrinteet niin, että sitä kasvaa suotuisina kesinä neliökilometrien laajuisina mattona antaen runsasta satoa.

Tuntsa on vedenjakaja-aluetta eli pääosa sen jokivesistä virtaa Jäämeren suuntaan. Jokivesistä kuuluisin on legendaarinen Tuntsajoki, jonka latvoilla maineikas eräkirjailija A.E. Järvinen perhokalasti. Metsästäjälle Tuntsa tarjoaa laajat tunturialueet, joissa varsinkin riekonpyytäjät ovat saaneet kohtuullisesti saalista. 

Tuntsan erämaasta voit lukea lisää Metsähallituksen sivuilta. Sieltä löytyy myös lisätietoa mm. vaellusreiteistä, retkeilystä ja autio- ja varaustuvista.

Saksanlaisten kenttävartioalue

Pirunkirkko

Mystiikkaa ja pakanallista menoa, enemmän uskomuksia kuin tietoa liittyy UKK-reitin varrella sijaitsevaan näyttävään kiviröykkiöön.

UKK-retkeilyreitti

Vanhoja metsiä ja koskematonta luontoa voi ihailla kulkemalla pitkin UKK-reittiä Sallan ja Naruskan läpi. Reitin varrella on useita taukopaikkoja, kotia sekä autio-ja vaellustupia. UKK-reiteistä löydät lisätietoa täältä.

Suoltijoen pirtti (savottakämppä ja kauppa)

Tekstiä tähän on valmisteilla...

Sivun alkuun