Takaisin edelliselle sivulle

Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

Länsi-Pohjan keskussairaala

Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapissa todennäköisesti lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. Linjausten mukaisilla muutoksilla heikennettäisiin palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta pidentämällä hoitomatkoja sekä hoidon jatkuvuutta.  Hyvinvointialueen oma esitys optimoisi kahden sairaalan mallia, josta on tehty päätökset hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Päätösten keskiössä on Lapin ja lappilaisten etu.

–Esitetyt muutokset vaatisivat uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät lopulta toisi lainkaan säästöjä. Lähipalveluista säädetään laissa ja kehysriihen osoittamat säästötoimet eivät ole riittävä peruste muuttaa potilaiden ja heidän läheisiinsä vaikuttavaa lähihoidon järjestämistä. Lapin hyvinvointialue pyrkii tekemään parhaat ratkaisut niin potilaan, henkilöstön kuin taloudellisen näkökulman valossa. Kehysriihen linjaukset eivät tue tätä, toteaa terveysjohtaja Miia Palo.

Akuuttiklinikan toiminnan supistaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä lappilaisten hoidon saatavuuteen

Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voisi jatkaa pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa, alueellinen varautuminen ja kyky hoitaa kriittisesti sairaat päivystyspotilaat myös jatkossa Kemissä, ovat elintärkeitä kokonaisuuksia.

Tällä hetkellä Kemissä toimii Länsi-Pohjan Keskussairaalan yhteydessä alueen Akuuttiklinikka, jossa on yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoisalojen päivystys sekä sairaalassa lisäksi useiden erikoisalojen lääkäripäivystys. Erikoisalapäivystys tarvitaan päivystyspotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen akuuttiklinikalla, potilaiden tarvitsemien päivystyksellisten toimenpiteiden tekemiseen, osastoilla olevien potilaiden hoitamiseen sekä muun kuin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan mahdollisten komplikaatioiden hoitamiseen.

Leikkaustoiminnan osalta kehysriihi esittää, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.

Kemin leikkaustoiminnan rajaaminen vain päiväkirurgiaan tarkoittaa käytännössä kaiken päivystyksellisen kirurgian, raskaamman kirurgian sekä lyhytkirurgisen hoidon sekä näihin liittyvän osastohoidon siirtämistä Rovaniemen sairaalaan. Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan Keskussairaalasta, Lapin Keskussairaalaan siirtyy yhden vuoden aikana noin 1900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Lapin Keskussairaalasta tulisi siirtää noin 1000 päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. 

Potilasryhmien hoidon siirtäminen enenevässä määrin Lapin Keskussairaalaan johtaisi kahden uuden leikkaussalin lisäresurssien tarpeeseen sekä vuodeosastopaikkojen järjestämiseen kokonaisen uuden vuodeosaston verran. Länsi-Pohjassa vähenevät sekä päivystävien lääkäririnkien tarve, kuvantamisen ja tukipalveluiden käyttö, jotka tuovat säästöjä henkilöstökuluissa. Kuitenkin lisääntyneen ensihoidon tarpeen ja kuljetuskustannusten vuoksi laskelmat osoittavat, että kustannussäästöä tällä yhtälöllä ei saavuteta. 

Lapin hyvinvointialueen tekemät laskelmat kumoavat kehysriihen esittämät säästövaikutukset

Lapin hyvinvointialueen kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia hyödyntäen on laskettu, että Länsi-Pohjan toiminnan supistaminen tuo Länsi-Pohjan osalta kustannussäästöä ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa. Lapin keskussairaalalle lisäkustannuksia aiheutuu noin 5,5 miljoonaa euroa henkilöstömäärän kasvaessa ja ensihoidon kulujen noustessa.

Laskennallinen säästö olisi Lapin hyvinvointialueella virhemarginaalin sisään jäävä 52 000 euroa, mutta lisätyövoiman tarve olisi lisääntyneiden kuljetusten ja päivystyspotilaiden siirtojen vuoksi noin 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi laskelmasta puuttuvat vielä kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin Keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut, jotka edelleen lisäävät kustannuksia.

Vuoropuhelua hallituksen kanssa jatketaan

–Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo. 

Hallitus on ilmaissut jatkavansa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisestä ja henkilöstöpulaan vastaamisesta. Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapin alueella merkittävästi lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Osallisuusohjelman sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman kommentointiaikaa on jatkettu

Osallisuusohjelma sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma valmistellaan vuorovaikutuksessa asukkaiden, kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Kuva: Lapin materiaalipankki / Antti Pietikäinen.

Asukkaat, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät voivat kommentoida osallisuusohjelmaa sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa 31.7. asti.

Aluehallitus päätti jatkaa lausuntoaikaa osallisuusohjelman sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman osalta. Kommentit ja lausunnot tulee toimittaa viimeistään 31.7.2024 otakantaa.fi-palvelun kautta.

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa pidetään tärkeänä mielenterveyden ja päihteettömyyden tukemista, nuorten seksuaaliterveyttä, hyvinvointia edistäviä elämäntapoja, arjen turvallisuutta sekä hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteita. Kommentoi suunnitelmaa otakantaa.fi-palvelussa.

Osallisuusohjelma edistää asukkaiden ja asiakkaiden oikeutta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallisuusohjelma ohjaa sekä johtaa osallisuutta edistävää työtä ja toimintaa. Kommentoi ohjelmaa otakantaa.fi-palvelussa.

Lisätietoja

Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus ja -suunnitelma 2024–2025
Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori, Hanna Marttila, hanna.marttila@lapha.fi

Lapin hyvinvointialueen osallisuusohjelma 2024–2026
Erityisasiantuntija Heljä Rahikkala, helja.rahikkala@lapha.fi 
Asiantuntija Anne Luiro, anne.luiro@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 8.5.2024 pidetystä kokouksesta

Tarkennetut laskemat hyvinvointialueen lainanhoitokyvyn varmistamisesta toimitetaan valtiovarainministeriöön. Kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen sekä vammaisten henkilöiden työtoiminnan kilpailutukset käynnistyvät. Osallisuusohjelman ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman kommentoinnille lisää aikaa.

Aluehallitus hyväksyi lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle

Lapin aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle. Lainanhoitokykyä osoittavat vaihtoehtoiset laskelmat nivoutuvat yhteen tarkennetun talouden sopeuttamisohjelman kanssa. Sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan.

Lainanhoitokyvyn osoittamiseksi tehdyissä laskelmissa on otettu huomioon valtion kehysriihen ja julkisen talouden suunnitelman vaikutukset menojen vähennyksinä ja tulojen lisäyksinä varovaisuuden periaatteella laskettuina. Valtionrahoitus on laskettu valtiovarainministeriön 29.4.2024 julkaiseman painelaskelman mukaisena.

Lapin hyvinvointialueen lainanhoitokyky on riittävä laskelmien kaikissa vaihtoehdoissa. Sopeuttamistoimien eurovaikutusten määrä eri vuosina riippuu siitä, missä määrin hyvinvointialue voi toteuttaa toimenpiteet vaarantamatta hyvinvointialueen kykyä järjestää palveluja lainmukaisesti.

Kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen sekä vammaisten henkilöiden työtoiminnan kilpailutukset käynnistyvät

Aluehallitus päätti käynnistää kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen vammaisten henkilöiden työtoiminnan kilpailutuksen. Sopimuskausi on vuodet 2025–2027. Sopimukseen sisältyy kaksi optiovuotta 2028–2029. Hankinnan kokonaisarvio on 9,5 miljoonaa euroa.

Lapin hyvinvointialueella järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa omana toimintana ja ostopalveluina sekä kuntien ja yhdistysten kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten kautta. Sosiaalista kuntoutusta ja vammaisten henkilöiden työtoimintaa järjestetään pääsääntöisesti ostopalveluna. Hyvinvointialueen sisällä on alueittain suuria eroja palvelun järjestämisen tavoissa ja saatavuudessa. Se aiheuttaa haasteen palvelujen tasaiselle laadulle.

Kuntouttava työtoiminta edistää asiakkaiden työllistymistä ja opintoihin ohjautumista. Sosiaalinen kuntoutus vahvistaa asiakkaan sosiaalista toimintakykyä sekä edistää hänen toimijuuttaan ja osallisuuttaan osana yhteisöä ja yhteiskuntaa. Vammaisten henkilöiden työtoiminta ylläpitää ja edistää toimintaan osallistuvan henkilön toimintakykyä.

Hyvinvointialue antaa lisäaikaa asukkaille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille kommentoida osallisuusohjelmaa sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa

Aluehallitus päätti jatkaa lausuntoaikaa osallisuusohjelman sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman osalta. Kommentit ja lausunnot tulee toimittaa viimeistään 31.7.2024. Kommentteja voi jättää ohjelmasta ja suunnitelmista otakantaa.fi-sivuston kautta.

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa pidetään tärkeänä mielenterveyden ja päihteettömyyden tukemista, nuorten seksuaaliterveyttä, hyvinvointia edistäviä elämäntapoja, arjen turvallisuutta sekä hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteita.  

Osallisuusohjelma edistää asukkaiden ja asiakkaiden oikeutta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallisuusohjelma ohjaa sekä johtaa osallisuutta edistävää työtä ja toimintaa. 

Lapin hyvinvointialue organisoi uudelleen kehittämis- ja strategiapalvelujen toimialaa

Aluehallitus päätti kehittämis- ja strategiapalvelut -toimialan uudelleen organisoinnista osana sopeuttamisohjelmaa.  Nykyiset tietohallintopäällikön, järjestelmäpäällikön, ICT-kehityspäällikön sekä laadunhallintapäällikön virat sekä seitsemän tietohallinnon palvelupäällikön toimea lakkautetaan tämän vuoden aikana. Toimialalle perustetaan yksi uusi tietoturvapäällikön, neljä järjestelmäpäällikön ja kaksi kehittämispäällikön toimea. Uusia tehtäviä tarjotaan ensisijaisesti muutosneuvottelujen kohteena olleille henkilöille. Organisaation rakenteen tarkastelua jatketaan vielä tämän päätöksen jälkeenkin.

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin hyvinvointialueen henkilöstökertomuksen 2023. Lisäksi esitetään, että aluevaltuusto tekee vastaavan päätöksen erikseen. Henkilöstökertomus on Lapin hyvinvointialueen ensimmäinen.

Päätettiin käynnistää tekstiilihuoltopalvelujen hankinta perustamalla dynaaminen hankintajärjestelmä. Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan sähköistä hankintamenettelyä, joka on kestonsa ajan avoin kaikille soveltuvuusehdot täyttäville toimittajille. Menettelyn etuna on sen joustavuus ja se, ettei kaikkea tarvitse kilpailuttaa kerralla. Pienempiäkin hankintoja voidaan kilpailuttaa järjestelmässä ja parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin hyvinvointialueen tarpeet ja alueelliset erityispiirteet huomioiden. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on 54 miljoonaa euroa kymmenelle vuodelle.

Hyväksyttiin autoleasing-palvelujen hankintaa täydentävät asiakirjat. Autoleasing-palvelujen sopimuskausi alkaa aiemmasta päätöksestä poiketen vasta, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen. 

Aluehallitus nimesi Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan hallintoneuvostoon jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä: Piia Kilpeläinen-Tuoma (Pertti Hemminki), Outi Rämö (Eemeli Kajula), Ilkka-Petri Välitalo (Pekka Heikkinen), Timo Peisa (Outi Keinänen).

Nimettiin ehdokkaiksi yhtiöiden hallituksiin:

• Rovaniemen Keskuspesula Oy: Mikko Häikiö, Tarja Kainulainen-Liiti, Anne Räisänen ja Mari Palolahti sekä varajäsenet Maarit Palomaa ja Pertti Hemminki 
• LapIT Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Timo Peisa 
• Lappica Oy: Raija Kerätär
• Meri-Lapin kuntapalvelut Oy: Maritta Rissanen, varajäsen Outi Keinänen
• Pohjois-Lapin Ruoka Oy: Antti Kaarlela, varajäsen Vuokko Tieva-Niittyvuopio
• Pellon Serviisi Oy: Anni Ahlakorpi, varajäsen Johanna Korteniemi
• Oulunkaaren Työterveys Oy: Outi Keinänen, varajäsen Raija Kerätär
• Muonion Ruoka- ja Siivouspalvelut Oy: Outi Rämö, varajäsen Heli Trög
• Tervia Logistiikka Oy: jäsen Raija Kerätär, varajäsen Piia Kilpeläinen-Tuoma, jäsen Harri Tiuraniemi, varajäsen Jari Huotari. 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi, että Pohjois-Suomen yhteistyöalueen (YTA) sopimusta on tarpeen päivittää huomioiden toimintaympäristön ja lainsäädännön muutokset, jotka vaikuttavat YTA- sopimuksen sisältöön. Sopimuksen päivitystä tavoitellaan tuotavaksi hyvinvointialueiden käsittelyyn loppuvuodesta 2024. Yhteistyöalueeseen kuuluu Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet. YTA-alue yhteensovittaa, kehittää ja tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi yhteistyöalueella.
 

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311

hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 

Esityslistat ja pöytäkirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Kehitysvammaisten Tukiliitto kutsuu hyvinvointialueiden toimijoita yhteiseen keskusteluun aiheesta kehitysvammainen ihminen hyvinvointialueen asukkaana

Ilmoittaudu mukaan Teams-keskusteluun 20.5.2024 mennessä.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry kutsuu kaikkia hyvinvointialueiden toimijoita yhteiseen Teams-keskusteluun 23.5.2024 aiheesta kehitysvammainen ihminen hyvinvointialueen asukkaana.

Ilta on tarkoitettu aluevaltuutetuille, alueellisten vammaisneuvostojen jäsenille, alueiden lautakuntien ja jaosten jäsenille sekä vammaispalveluiden työntekijöille ja viranhaltijoille. Mukaan ovat tervetulleita kaikki asioista kiinnostuneet.

Kehitysvammaisten Tukiliitto haluaa olla hyvinvointialuetyön tukena kertomalla yhteisesti asioista ja näkökulmista, jotka koskevat keskitysvammasta tai muusta syystä samankaltaista tukea tarvitsevien henkilöiden palveluita ja niiden järjestämistä.

Ilmoittaudu tilaisuuteen maanantaihin 20.5.2024 mennessä Tukiliiton verkkosivujen kautta.

Ohjelma

• Klo 17 Tervetuloa!
• Klo 17.05 Kehitysvammaisuus ja osallisuus, Mari Hakola, Järjestöasiantuntija, Tukiliitto
• Klo 17.40 YK:n vammaissopimus ja oikeus vammaispalveluihin, Tanja Salisma/Saara Kokko, Juristit, Tukiliitto
• Klo 18.30 Vammaiset ihmiset mukana hyvinvointialueen kehittämisessä, Anne Saarinen, Vammaispalveluiden asiantuntija, Tukiliitto
• Klo 18.40 Jäsenenä hyvinvointialueen vammaisneuvostossa, Heikki Suvilehto, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vammaisneuvosto
• Klo 18.55 Kutsu alueelliseen yhteistyöhön ja päätös, Salla Pyykkönen, Järjestöasiantuntija, Tukiliitto
• Klo 19 Tilaisuus päättyy.

Takaisin edelliselle sivulle

Etäkotihoito Lapissa

Etäkotihoitoa toteutetaan Lapin hyvinvointialueen jokaisella palvelualueella.

Etäkotihoito on tärkeä osa Lapin hyvinvointialueen palveluita. Tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä toteuttaa 10 % kotihoidon käynneistä etänä ja mahdollistaa etäkotihoito koko hyvinvointialueella.

Tabletit mahdollistavat turvallisen yhteydenpidon

Etäkotihoito on erityisesti niille asiakkaille suunnattua kotihoitoa, jotka eivät välttämättä tarvitse fyysistä apua jokaisella käynnillä. Etäkotihoidossa kotihoito ottaa asiakkaaseen videopuheluyhteyden tabletin avulla etukäteen sovittuna ajankohtana. Etäkotihoitoa varten kotiin annettava tabletti on helppokäyttöinen, eikä sen käyttö vaadi asiakkaalta teknistä osaamista. Hoitajan ottaessa yhteyttä videopuhelu voidaan tarvittaessa avata automaattisesti.

Etäkotihoidon käynnillä voidaan esimerkiksi muistuttaa ja valvoa lääkkeenottoa, seurata ravinnonsaantia, muistuttaa suunhoidosta, seurata asiakkaan vointia sekä tukea ja harjoitella liikkumista. Etäkotihoidon käyntien lisäksi tabletit mahdollistavat asiakkaan ja läheisten yhteydenpidon videopuhelun välityksellä.

Asiakkaan soveltuvuutta etäkotihoitoon tarkastellaan arviointijakson aikana, ja jatkuvaa arviointia tehdään koko asiakkuuden ajan. Tyypillisesti asiakkaalla on osa hoitokäynneistä etänä ja osa fyysisinä käynteinä.

Etäkotihoitoa toteutetaan jokaisella palvelualueella

Lounais-Lapissa etäkotihoito on käynnistynyt jokaisella paikkakunnalla. Etäkotihoitoa toteutetaan keskitetysti pääosin Torniosta ja Kemistä.

Kaakkois-Lapissa etäkotihoitoa toteutetaan myös jokaisella paikkakunnalla. Etäkotihoidon soitot toteutetaan keskitetysti Rovaniemeltä myös Ranualle. Posiolla Coronaria hoitaa etäkäynnit kokonaisulkoistuksen mukaisesti.

Pohjoisen Lapin palvelualueella etäkotihoidon käynnit aloitettiin tämän vuoden maaliskuussa. Soittoja tehdään keskitetysti Kittilästä ja Kolarista. Kun käynnit saadaan pyörimään näillä kahdella paikkakunnalla, laajennetaan toimintaa myös muille pohjoisen alueen paikkakunnille, esimerkiksi Pellossa etäkotihoidon soitot on suunnitelmissa aloittaa touko-kesäkuussa

Itäisen Lapin palvelualueella etäkotihoitoa toteutetaan pienimuotoisesti Kemijärvellä ja Sodankylässä. Toiminnan laajentaminen on suunnitteilla.

Lisätietoja

Kotiin annettavien digitaalisten palvelujen suunnittelija Hanne Lindström: hanne.lindstrom@lapha.fi