Yleinen edunvalvonta

Edunvalvoja voi olla tarpeen silloin, kun esimerkiksi vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet ihmisen henkisiä kykyjä niin, että hän ei itse kykene valvomaan etujaan ja hoitamaan asioitaan. Edunvalvoja voidaan määrätä vain silloin, kun asiat eivät tule asianmukaisesti hoidetuiksi muilla tavoin.

Edunvalvojan määrää digi- ja väestötietovirasto (entiseltä nimeltään maistraatti) tai tuomioistuin. Edunvalvojana voi toimia yleinen edunvalvoja tai yksityishenkilö, esimerkiksi omainen tai muu läheinen.

Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin määrää edunvalvojan tehtävät. Useimmiten edunvalvoja hoitaa päämiehensä omaisuutta ja taloudellisia asioita. Hänen on huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen.

Edunvalvonta voidaan rajoittaa koskemaan myös yksittäistä asiaa, esimerkiksi kiinteistön myymistä.

Edunvalvojan määrääminen

Edunvalvojan määräämistä koskevan asian saa holhousviranomaisessa vireille:

1. Hakemuksella silloin, kun henkilö haluaa edunvalvojan määrättäväksi itselleen ja kykenee ymmärtämään sen, mitä edunvalvojan määrääminen hänen kannaltaan merkitsee. Hakijan tulee pyytää tietyn henkilön määräämistä edunvalvojakseen.

2. Ilmoittamalla edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa vaitiolovelvollisuuden estämättä. Ilmoituksen tulee olla perusteltu eli siitä tulisi käydä ilmi, miksi edunvalvojan määrääminen on henkilölle välttämätöntä ja minkälaisia ongelmia asioiden hoidossa on.

Edunvalvojan määrääminen ei rajoita päämiehen toimintakelpoisuutta. Tuomioistuin voi kuitenkin rajoittaa sitä, jos edunvalvojan toimet eivät riitä turvaamaan päämiehen etuja. Se voi esimerkiksi päättää, ettei päämiehellä ole oikeutta ottaa velkaa tai lahjoittaa asuntoaan.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus on edunvalvontaa joustavampi tapa järjestää asioiden hoito. Valtuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.

Edunvalvontavaltakirjassa henkilö (valtuuttaja) nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutus tulee voimaan, kun holhousviranomainen on sen vahvistanut.

Edunvalvontavaltuutuksella ihminen voi varmistaa, että mahdollisen toimintakyvyttömyyden kohdatessa hänen asioitaan hoitaa hänen itse valitsemansa uskottu henkilö.

Neuvonta, ohjaus ja valvonta

Digi- ja väestötietovirasto neuvoo ja ohjaa kaikissa edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Se myös valvoo edunvalvojien toimintaa. Puhelinnumero on 0295 536 256, puhelinpalveluaika on maanantaisin kello 9-15 ja tiistaisin – perjantaisin 9-12.

Holhous/edunvalvonnan  kattavat ohjeet, lomakkeet  ja yhteystiedot ovat osoitteessa https://dvv.fi/holhous.

Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri hankkii yleisen edunvalvojan palveluita ostopalveluna Sallan kunnalta.

Sallan kunnassa yleisenä edunvalvojana toimii Tuija Kantola.